keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Appelsiini-krokanttimousse

En ole mikään hirvittävä sokerisyöppö, mutta tämä mousse vei sydämeni heti ensi lusikallisella. Sain reseptin aikaa sitten hyvältä ystävältäni, ja siitä on muodostunut suosikkijälkkärini. Toki ällömakeat muistot kadotetusta nuoruudesta höystävät jokaista kipollista, mutta kyllä tämä rehellisesti sanottuna on aivan helkkarin hyvää. Petollisen helppoa ja nopeaa vielä valmistaakin. Jälkitiski onkin sitten jo eri tarina...

Ainekset:
Krokantit:
1 dl sokeria
1 dl mantelirouhetta
1 rkl vettä

Mousse:
170 g taloussuklaata
2 munaa
1 dl tomusokeria
1 appelsiinin raastettu kuori
2 dl kuohukermaa

Tee ensin krokantit. Mito paistinpannulle sokeri, mantelit sekä vesi ja lykkää liedelle. Kun sulanut sokeri on saanut kauniin rusehtavan sävyn, kaada seos leivinpaperin päälle jähmettymään. Toimi varovasti, sillä sula sokeri ei tee hyvää hipiälle. Kun krokanttimassa on jähmettynyt, hienonna se leikkuulaudalla sopiviksi murusiksi. On makuasia, haluaako moussensa ryyditettynä pikkumurulla vai ovatko kunnon kimpaleet enemmän mieleen.

Seuraavaksi vuorossa on mousse. Muista käyttää joka vaiheessa puhtaita välineitä ja vältä ylimääräisen veden pääsemistä valmistusastioihin (älä siis tee esim. putkiremonttia samaan aikaan...) Sulata suklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä. Pese appelsiini hyvin ja raasta kuori. Erota valkuaiset ja keltuaiset omiin kippoihinsa. Vaahdota valkuaiset ja lisää mukaan puolet tomusokerista. Vaahdota keltuaset lopun tomusokerin kanssa. Vaahdota vielä kerma.

Sekoita jäähtynyt sula suklaa vähitellen keltuaisvaahtoon. Lisää myös appelsiininkuoriraaste. Sekoita joukkoon valkuaisvaahto, krokantit ja lopuksi kermavaahto. Anne maustua hetkia jääkaapin kylmässä ja nauti hyvässä seurassa näteistä tarjoilukulhoista. Vaihtoehtoisesti voit hörsiä moussen yksin sohvannurkassa pää puoliksi valmistusastiassa. Tämä resepti jos mikä on omiaan tuomaan tyynen pinnan alla vaanivan sokeripedon pintaan.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Kummisedän lihapullat

Teen sinulle tarjouksen, josta et voi kieltäytyä. Tai voit, mutta sitten se on jo oma häpeäsi. Seuraava resepti on ilmeisesti kiertänyt vähän pitkin ja poikin, mutta minä poimin sen Tupun Tupa-blogista. Kiitos Tupu! Vähän piti tietenkin soveltaa parissa kohtaa mm. täysin ennalta-arvattavana twistinä lisäsin joukkoon valkosipulia, jotta kummisetyyden aste ei pääse liian alas.

Ainekset:
Pullataikina:
400 g naudan paistijauhelihaa
0,5 dl korppujauhoja
1 dl ruokakermaa
1 kananmuna
1 kpl sipuli
2-3 kynttä valkosipulia
1 rkl vasikkafondia
0,5 tl mustapippuria myllystä
3 rkl tomaattipyreetä
1 dl tuoretta basilikaa hienonnettuna
nokare voita / liraus öljyä

Kastike:
2 sipulia
nokare voita / liraus öljyä
1 prk tomaattimurskaa
2,5 dl ruokakermaa
1 tl basilikaa
1 tl timjamia
1 rkl vasikanfondia
0,5 tl mustapippuria myllystä

Laita uuni kuumenemaan 225 °C. Hienonna taikinaan tulevat sipulit ja kuullota pannulla voissa taikka öljyssä. Mittaa korppujauhot ja ruokakerma kulhoon ja anna niiden turvota hetki keskenään. Lisää joukkoon kuullotettu sipuli ja valkosipuli, fondi, mausteet, tomaattipyre, basilika, kananmuna ja jauheliha. Sekoita taikina tasaiseksi ja muotoile vesitetyin käsin  16-20 sopivan kokoista lihapullaa. Lado pullat voideltuun uunivuokaan.

Kuori kastikkeeseen nimikoidut sipulit ja ruskista pannulla jälleen öljyssä tai voissa. Lisää tomaattimurska, kerma, mausteet ja fondi. Sekoittele hetki pannulla. Kaada kastike pullien päälle uunivuokaan ja asenna komeus uunin lämpöön. Satsi on kypsä noin 15 minuutin kuluttua. Tarjoile esimerkiksi spagetin kyytipoikana ja viiltele mahdollisuuksien mukaan päälle parmesaanilastuja. Don Corleonekin vuodattaisi kyyneleitä tämän äärellä!

lauantai 23. helmikuuta 2013

Flammkuchen

Flammkuchen, joka myös valkoisena pitsana tunnetaan, on elsassilainen herkku, johon tutustuin Saksassa asuessani. Toisin kuin joitain muita saksalaisreseptejä, tätä olen kohtuullisen ansiokkaasti pystynyt toisintamaan myös kotosuomessa. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan joko Saksan matkalla tai sitten ihan kotikeittiössä.

Ainekset:
Taikina:
5 dl vehnäjauhoja
pussi kuivahiivaa
ripaus suolaa
2-3 rkl oliiviöljyä
2dl vettä

Täyte:
150 g creme fraichea
100 g maukasta juustoraastetta
2 sipulia
1/2 tl jauhettua muskottia
150 g pekonia
pippuria myllystä
suolaa

Sekoita hiiva ja suola jauhoihin. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja lisää öljyn kanssa kuiviin aineksiin. Vaivaa mukavan kiinteäksi ja anna nousta hetki leivinliinan alla. Silppua sipuli ja veistele myös pekoni sopiviksi suupaloiksi. Ota pannulla väriä niin sipuliin kuin siankylkeenkin. Sekoita creme fraiche, sipuli, juusto ja muskotti kulhossa täyteeksi.

Kauli taikina leivinpaperoidulla uunipellillä ohueksi pohjaksi. Levitä täyte pohjan päälle ja ripottele päälle pekonosilppu. Rouhi vielä päälle mustapippuria ja pikkiriikkisen suolaa. Paista uunin ylätasolla 250 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes flammkuchen saa väriä. Nauti nahkahousuissa.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Raakasuklaa Jauhemaksan tapaan, osa I

Kuulostaako seuraava tilanne tutulta? Olet kaupassa ja huomaat kavalan makeannälän heräävän. Ajattelet ottaa jotain pientä, ihan vaan ettei korissa lojuva salaatinkerä tulisi yksinäiseksi. Karkkihyllyllä huomaat  suklaapatukan maksavan melkein saman verran kuin tarjouksessa olevan kokonainen levyn. Taloudellisena ihmisenä ostat tietenkin levyn ja päätät säästää osan seuraavaan sokerihampailuun. Illalla huomaat, että jäljellä on vain foliot.  Piheys ja heikkoluonteisuus ovat huono yhdistelmä, johon olen löytänyt avun raakasuklaasta.

Raakasuklaa ei sisällä ollenkaan valkoista sokeria tai epäterveellisiä rasvoja. Sitä ei myöskään kuumenneta niin, että tuhottaisiin kaakaopavun arvokkaimmat ravinteet. Raakasuklaa on laskettavissa superfoodiksi ja on erinomaisen terveellinen vaihtoehto sokerihöttösuklalle. Maku on toki hieman erilainen, mutta siihen tottuu. Ja en siis todellakaan tarkoita, että tämä olisi pahaa! Tätä ei myöskään tule hotkittua ihan samalla tavalla kuin maitosuklaata, joten kaikki ei mene kerralla. On oivallista, että pakastimesta löytyy aina pari palaa, joilla taltuttaa hillittömimmän sokerihiiret.

Oma raakasuklaahistoriani ei ole vielä pitkän pitkä, hurahdin nimittäin vasta syksyllä. Kauan raakis ehtikin keikkua kokeilulistani kärjessä, mutta jotenkin "pitkä" ja "eksoottinen" tarveainelista pelotti. Sitten löysin suhteellisen edullisesti raakasuklaapaketin, jossa oli kaikki tarvittava yhteen satsiin. Olin myyty. Pidemmän päälle pakettiratkaisujen ostaminen alkoi kuitenkin ärsyttää ja siirryin omiin kokeiluhini. Yrityksen ja erehdyksen kautta olen nyt päässyt pisteeseen, jossa uskallan jakaa reseptin. Kokeilut tosin jatkuvat, mutta pidän teidät ajan tasalla niiden suhteen. Otan myös mielelläni vastaan jalostusvinkkejä!

Ainekset:
2 dl kaakaovoita
1 dl raakakaakaojauhetta
2 rkl kookosöljyä
3 rkl akaasiahunajaa
ripaus hyvää suolaa (itse käytän Kalaharin suolaa)
n. 2 tl vaniljauutetta
kourallinen gojimarjoja

Raasta alkuun kaakaovoi lämmönkestävään kulhoon. Raastaminen ei ole välttämätöntä, mutta nopeuttaa voin sulattamista huomattavasti. Lisää kulhoon kookosöljy ja laita lämpenemään vesihauteeseen. Kun rasvat ovat sulaneet, lisää joukkoon kaakaojauhe, hunaja sekä mausteet. Vatkaa voimakkaasti esimerkiksi pallovispilällä. Lisää halutessasi joukkoon gojimarjoja (tai esim paahdettuja pähkinöitä, mantelia, pikkukiviä) Annostele suklaa sopiviin annosmuotteihin (tai jääpala-astioihin tms) ja lykkää pakastimeen jähmettymään.Ota hetkeksi sulamaan juuri ennen nauttimista ja anna antioksidanttien hyväillä kehoasi kokonaisvaltaisesti. Tai jotain.

JK. Helppo tapa kokeilla raakasuklaata on tilata valmispakkaus, jossa on mukana myös kätevät suklaamuotit, joita olen käyttänyt myöhemmissäkin kokeiluissani. Suosittelen!

tiistai 19. helmikuuta 2013

Porkkanarieskat

Porkkanarieskat ovat varsin käteviä läpysköitä. Minun käsissäni niistä tulee yleensä susirumia, mutta valmistuvat nopeasti ja ovat kai jollain tasolla terveellisiäkin. Se paha puoli näissä on, että eivät ihan hirveän hyvin kestä aikaa. Parhaimpia siis tuoreina, mutta liekkö tuo nyt kovin suuri synti leipomusten maailmassa.

Ainekset:
500 g porkkanasosetta
1 dl kaurahiutaleita
4 1/2 dl hiivaleipäjauhoja
2 rkl öljyä
1 tl suolaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Porkkasoseen ostan valmiina, koska meille uusavuttomille tällainenkin mahdollisuus hyvien kauppayhtiöiden toimesta kerran on tarjottu. Taikina saa jäädä melkoisen löysäksi, mutta kannattaa tarvittaessa lisätä jauhoja sen verran, että käsittely on edes suhteellisen siedettävää. Nostele nokareita leivinpaperoidulle uunipellille ja taputtele tasaisiksi jauhokäsin. Pistele haarukalla jokunen reikä rieskoihin ja paista 225-uunissa varttitunti. Helppoa ja hyvää!

perjantai 15. helmikuuta 2013

Pekaani-valkosuklaabrowniet

Teki mieli jotain makeaa ja suklaista, joten päätin tehdä brownieita. Suhteettoman suurta määrää sokeria ja rasvaa on vaikea sekoittaa kovin monella tavalla, mutta käytin tällä kertaa Onko nälkä -blogista löytynyttä reseptiä. Sokerihumalaiset kiitokset siis Chef Jonesille! Lopputulos oli melkoisen herkullinen, mutta ilmeisesti minusta ei vain ole täyspäi(väi)seksi sokerihiireksi. En pysty näitä ihan hillittömästi syömään kerrallaan, joten satsista riittää varmasti pitkälle ensi viikkoon. Hyvä juttu?

Ainekset:
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
2 1/2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
100 g valkosuklaata raasteena
n. 1 dl pekaanipähkinöitä murskattuna
2 munaa
100 g sulatettua voita

Mittaa kuivat aineet kulhoon sekoita. Hämmennä munat ja voi keskenään ja lisää kulhoon. Sekoita suhteellisen tasaiseksi massaksi, mutta älä vaivaa. Kaada massa leivinpaperoidulle uunipellille ja taputtele suhteellisen tasaiseksi. Paista uunissa 175 asteessa noin 20 minuuttia. Älä anna palaa (tai anna, mutta älä brownieiden). Leikkaa hieman jäähtyneestä levystä sopivia suupaloja ja koristele ne ripottelemalla päälle tomusokeria. Tunne sanoinkuvaamatonta euforia, joka syntyy kun suonesi tukkeutuvat sitä tahtia, ettei aivoihin enää pääse verta. Ihanaa!

torstai 14. helmikuuta 2013

Kylmäsavuporopiirakka

Ystävänpäivä tuo vuosittain makunystyröidemme iloksi kakkua, keksia ja leivosta. Kaiken pinkin imelyyden vastapainoksi tarvitaan kuitenkin myös rehellistä suolapalaa. Näin ollen ajattelin jakaa herkullisen kylmäsavuporopiirakan reseptin. Viimeistään huomenna, kun kaikki ruusuvedellä ja tomusokerilla kastetut amorinluomukset on tuhottu, kieli palaa halusta päästä tämän piiraan hellän suolaiseen huomaan.

Ainekset:
Pohja:
100 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
1 tl savustettua paprikajauhetta (tai sitä tavallista)
2 rkl vettä

Täyte:
100 g kylmäsavupororouhetta
1 punainen paprika kuutioina
150 g emmentaljuustoraastetta tai vastaavaa
2 dl ruokakermaa
1/4 tl mustapippuria myllystä
1 dl persiljaa hienonnettuna

Nypi jauhot, voi ja mausteet käsin tai monitoimikoneen voimin. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi. Laita taikina hetkeksi kylmään, ennen piirakkavuoan pohjaan painelua. Yhdistä täytteen aineet kulhossa. Alkuperäinen resepti neuvoi poron määräksi 150 grammaa, mutta olen todennut, että 100 grammaa on aivan parahultainen annos. Makua on näinkin aivan tarpeeksi ja laskimot säästyvät ikäviltä tukkeumilta. Sormet ristissä...

Kaada täyte pohjan päälle ja kypsennä 200 asteessa noin 35 minuuttia. Suosittelen lämpimästi, että annat piirakan jäähtyä ennen tarjoilua. Maut pääsevät parhaiten oikeuksiinsa jääkaapissa muhimisen jälkeen. Sääli vain, että piirakkaa harvoin jää seuraavaksi päiväksi. Nautitpa piiraan tänään taikka huomenna, oikein sydämellistä (ja edes hieman sydänystävällistä) ystävänpäivää kaikille lukijoille!

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Niksi: Rapsakka pekoni vesihauteessa

Ja taas törmäsin hyödylliseen (joskin outoon) kokkaus-opetusvideoon. Tällä kertaa käristetään pekoni "täydelliseksi" veden avulla. Vastoin äitini oppeja, kuiva pannu ei ilmeisesti olekaan se optimaalisin ihranpaistoratkaisu, vaan pekoni vaatii huomattavasti kosteamman  elinympäristön. Oppia ikä kaikki!

maanantai 11. helmikuuta 2013

Limettiset mangomaljat

Niin menussa kuin vatsassakin on aina tilaa helpolle ja maukkaalle jälkiruoalle. Tässä reseptissä onnistumisvarmuus on lähes taattu, kunhan muistaa valita sopivan syöntikypsät mangot. Raaemmistakin onnistuu, mutta lopputulos ei ole ihan yhtä bueno. Helppo herkku, joka sopii erityisesti kesään, mutta Suomessa myös elo- ja kesäkuun väliseen aikaan.

Ainekset:
2 kypsää mangoa
2 dl vispikermaa
200 g turkkilaista jogurttia
1/2 dl sokeria
1/2 dl tuoretta minttua hienonnettuna
1 limetin raastettu kuori ja mehu (2-3 rkl)

Kuutioi mango ja lado kuutiot tarjoiluastioihin. Jos mangon kuutiointi on tuntematon taiteenlaji, tässä pikaopas: Leikkaa mangon kummastakin litteästä sivusta viipaleet siementen mukaisesti (sentti, puolitoista keskihalkaisijalta). Viiltele viipaleiden sisäpintaan ristikkokuvio niin, että kuori jää ehjäksi. Käännä kuori nurin ja irrota valmiit kuutiot lusikalla kuoresta. Muista teurastaa vielä siemenen ympärille jäävä hedelmäliha.

Vaahdota kerma. Sekoita joukkoon jogurtti, sokeri, limetin mehu ja raastettu kuori sekä hienonnettu minttu. Lusikoi kerma-jogurttiseos mangokuutioiden päälle ja laita annokset jääkaappiin noin tunniksi. Maustuvat kuulemma. Päälle voit sirotella ne muutamat mintunlehdet, jotka toivottavasti säästit hienonnunsvimmassasi. Nauti kylmänä ja mieti kesää.

torstai 7. helmikuuta 2013

Purjo-katkarapupaistos

Tykkäätkö purjosta? Parempi muuten tykätä, sen verran purjoisa resepti luvassa. Alkuperäisin ohjeen lipastin Tupun tupa-blogista, kiitosta vain Tupu! Ensisilmäyksellä resepti vaikutti varsin herkullisesta, mutta purjon valtaisa määrä pani kyllä miettimään niin kaupan kassalla kuin valmistusvaiheessakin. Kokeilun jälkeen täytyy todeta, että vähempikin purjo riittää, vaikka en purjoa millään tavalla vieroksukaan.

Ainekset:
4 purjoa (tai vähemmän, esimerkiksi 2?)
250 g pakastekatkarapuja
Pinnalle:
3 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
2 munaa
2 dl ruokakermaa
suolaa ja mustapippuria myllystä
persiljaa

Halkaise purjot pituussuunnassa ja huuhtele juoksevassa vedessä. Leikkaa purjon puolikkaat parin sentin pätkiksi ja keitä suolavedessä pari minuuttia. Valuta siivilässä ja laita uunivuokaan. Ripottele päälle sulatetut ja valutetut katkaravut. Jos olet yhtä huonomuistinen kuin minä, etkä muista ottaa rapusia sulamaan, voit kaataa purjojen keitinveden siivilässä oleskelevien öyriäisten läpi. Sulavat nopsaan.

Sekoita erillisessä kulhossa pehmennyt voi, jauhot ja keltuaiset. Lisää ruokakerma ja juustoraaste sekä mausteita maun mukaan. Pippuria ainakin saa olla reilusti. Vatkaa valkuaiset toisessa kipossa kovaksi vaahdoksi ja nostele sitten kermaseos varovasti vaahdon sekaan. Levitä komeus purjon sekä rapujen päälle ja ripottele pinnalle silputtua persiljaa. Paista 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtuä hetki ja nauti purjostasi!

maanantai 4. helmikuuta 2013

Porokokkeli

Kylmäsavuporo on siitä hieno raaka-aine, että se on niin perhanan hienoa. Sen kanssa ei siis kirjamellisesti ole varaa epäonnistua, arvokasta tavaraa kun on. Porokokkeli on onneksi niin helppo resepti, että mokailulle ei juuri jää mahdollisuuksia. Suurin mahdollinen virhe, poislukien sen, että paistaa munat kuorineen, on lisätä suolaa. Kylmäsavuporossa sitä piisaa omastakin takaa, ja lisänatriumi tekee vesikannusta pakollisen lisän ruokapöytään. Suolatta siis selvitään, kerrankin!

Ainekset:
1 sipuli
nokare voita
4 munaa
75 g kylmäsavupororouhetta
mustapippuria myllystä

Tässä nyt mitään elämää suurempaa reseptiikkaa tarvita. Sipuli silpuksi ja voin kanssa pannulle kuullottumaan. Kun sipulissa on sopivasti pehmeyttä, poro ja munat perään. Sekoittele rakenteet rikki ja rouhi pippurit päälle. Paista kullankeltaiseksi ja tarjoile vaikka persiljan kera. Hirveän hyvää vaikkei poroksi poltakaan. Hah hah!

perjantai 1. helmikuuta 2013

4x1 Fruitshake

Välillä sitä haluaa uskotella itselleen, että kaikki terveellinen ei maistu... noh, terveelliseltä. Tässä hyvä rohto näitä hetkiä silmällä pitäen. Hedelmiä ja vanhaa kunnon hookaksoota, lopputuloksen ei ainakaan pitäisi olla suonia seisauttava. Hyvänkin reseptin saa toki pilattua valitsemalla sokeriliemessä kelluvat säilykemangot, mutta lähikaupassa ei aina ole mehumangoja, saati sitten tuoreita. Ja jos markettiin olisi pitänyt pyöräillä, niin siinähän olisi hyvät kalorit menneet ihan hukkaan!

Ainekset:
1 tlk (n. 424/230g) säilykemangoa mehussa
1 banaani
1 appelsiini
1 sitruuna
4 dl jäitä
(hunanaa)

Visko ainekset suhteellisen kookkaaseen blenderiin. Voi olla hyvä idea vähän pieniä isoimpia hedelmäkönttejä, niin terä saa paremmin otteen. Hurauta tasaiseksi ja lisää halutessasi hunajaa makeuttajaksi. Yleensä se ei ole tarpeen. Kippaa satsi talon isoimpaan pikariin ja nauti kylmästä vihlovien hampaiden kera!